Nelimarkka-Rahasto

Nelimarkka-Rahaston kokoelmat

Nelimarkka-Rahasto säätiön on vuonna 1945 perustanut professori, taiteilija Eero Nelimarkka. Muita perustajia olivat professori J. A. Hollo, taiteilija Ragnar Ekelund, säveltäjä Sulho Ranta, professori L. Wennervirta sekä DI Antti Nelimarkka ja DI Vilho Rantapihla.

Nelimarkka-Rahaston tehtävänä on professori Eero Nelimarkan tuotannon ja elämäntyön vaaliminen. Eero Nelimarkka rakensi isänsä kotitilalle Etelä-Pohjanmaalle, Alajärvelle Nelimarkka-museon, jonka peruskokoelman noin 1700 teosta Nelimarkka-Rahasto säätiö omistaa. Säätiö myös tukee ja valvoo museon toimintaa.

Nelimarkka-Rahasto tukee suomalaista kuvataidetta kartuttamalla jatkuvasti omia nykytaiteen kokoelmiaan. Säätiön kotipaikka on Helsinki.

Nelimarkka-Rahasto - Antti nukkuu 1924

Nelimarkka-Rahasto säätiön kokoelmat käsittävät Eero Nelimarkan yli 700 teosta, joista valtaosa on maalauksia, sekä suomalaista nykytaidetta lukuisilta eri kuvataiteilijoilta. Niin sanottua uushankintakokoelmaa kartutetaan vuosittain. Tällä hetkellä kokoelmaan kuuluu yli 300 teosta parinkymmenen viime vuoden ajalta. Taiteilijoista mainittakoon esimerkiksi Kai Stenvall, Tero Laaksonen, Kimmo Kaivanto, Kimmo Pyykkö, Pirkko Nukari, Jarmo Mäkilä, Stiina Saaristo ja Viggo Wallenskiöld.

Nelimarkka-Rahasto säätiö tukee elävien taiteilijoiden kuvataidetta kaikissa sen tämän hetkisissä muodoissa pääasiallisina kriteereinään teosten omaperäisyys, mielenkiintoisuus ja laatu.

Eero Nelimarkka

Idealisti, taiteilija, museomies ja taidekasvattaja Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa 10.10.1891 nuorimpana räätäli Erkki Nelimarkan ja hänen vaimonsa Marian kahdeksasta lapsesta. Perhe oli vaasalaistunut työn perässä, vaikka vanhempien suvut olivat asuneet Alajärvellä 1700-luvulta alkaen.

Eero kävi kansakoulun, meni sokerileipurin oppiin ja sai sällinkirjan Waasan tehdas ja käsityöläisyhdistykseltä 10.6.1907. Hänestä tuli "sälli sokerileipurin ammatissa". Käsityöyhdistyksen stipendin turvin Eero matkusti opintomatkalle Tukholmaan ja Lyypekkiin. Palattuaan Suomeen ja saatuaan potkut vaasalaisesta leipomosta Nelimarkka lähti 1909 Helsinkiin ja aloitti opinnot Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulun iltalinjalla.

Nelimarkka-Rahasto - Omakuva 1914

Helsingistä tuli pysyvästi Eero Nelimarkan kotipaikka. Turvatakseen elantonsa hän työskenteli päivisin Löfströmin leipomossa. Puuttuva lyseotodistus esti Eeroa pääsemästä päiväoppilaaksi Taideyhdistyksen piirustuskouluun, nykyiseen Kuvataideakatemiaan. Siksi ja Akseli Gallen-Kallelan vinkistä Eero suuntasikin Pariisiin 1912. Maalattuaan miltei vuoden Academie de la Grande Chaumiéressa hänet hyväksyttiin Helsingin yliopistoon piirtämään Eero Järnefeltin oppilaana 1912-1914. Pariisin matka jätti nuoreen mieheen myös matkustuskipinän.

Nelimarkka-Rahasto - Eero ja Saima

Eero Nelimarkka avioitui alahärmäläisen Saima Alaviitalan kanssa vuoden 1918 viimeisenä päivänä. He saivat neljä lasta: Eero Jaakon (1919-1941), Katri Helenan (1921-1983), Juha Antti Eliaksen (1923-1990) ja Esko Tuomaksen (1925-1997).

Aloitellessaan taiteilijana 1910-luvulla Eero Nelimarkka kuului modernistiseen Marraskuun ryhmään. Hänen tuotantonsa 1920-luvun lopulle saakka sisältää monia väri- ja muotokokeiluja. Teoksista löytyy piirteitä kubismista, mutta myös vaikutteita varhaisemmasta impressionismista. Nelimarkan taide on ollut aina esittävää ja hän oli taiteilija, joka ei maalannut ilman mallia. Siksi omakuvat ja Saima-vaimon muotokuvat kattavat koko taiteilijanuran.

Eero Nelimarkka on tunnettu pohjalaisista lakeusmaisemistaan. Hän ei kuvannut yksin pohjalaista luontoa vaan myös henkilöitä, asetelmia ja kaupunkinäkymiä. Nelimarkan henkilögalleriassa esiintyvät eri alojen taiteilijat, sotilaat, professorit ja poliitikot siinä missä kansanmiehet ja emännätkin. Interiööreistä etenkin tupakuvat henkivät aitoa pohjalaisuutta.

Eero Nelimarkan taide oli myös kansainvälistä. Hän matkusti maalausmatkoilla runsaasti ensimmäisestä Tukholman-matkastaan aina 1960-luvun alkuun saakka. Hänen teoksiaan oli näyttelyissä kotimaan museoiden ja gallerioiden lisäksi usein ulkomailla alkaen Moskovasta vuonna 1917 ja lopulta Kiinassa 1958.

Näyttelypaikkoja olivat Pohjoismaiden lisäksi myös mm. Kiel, Amsterdam, Antwerpen, Berliini, Düsseldorf, Hampuri, Milano, Rooma, Bryssel, Haag, Praha, Varsova, Zürich, Firenze, Pariisi, Lyypekki, Leningrad ja New York.

Taiteilija Eero Nelimarkka oli Pohjalaisen Taiteilijaliiton perustaja- ja kunniajäsen. Hän perusti 1945 Nelimarkka-Rahasto säätiön, joka on edelleen Nelimarkka-museon kokoelmien pääomistaja. Nelimarkka sai professorin arvonimen 1966.

Eero Nelimarkka halusi perustaa taidekoulun ja -museon Alajärvelle. Se tuli korvaamaan suurta puutetta: Nelimarkan mukaan taide kuului tasa-arvoisesti jokaiselle ja etenkin hänelle niin rakas Etelä-Pohjanmaan väestö oli hänen mielestään jäänyt taiteen näkemisessä paitsioon.

Nelimarkan varhaiskauden herkkyyttä Eero Nelimarkka tunnetaan parhaiten pohjalaisista maisemistaan. Hänen merkittävimpinä teoksinaan voidaan kuitenkin pitää myös varhaisvaiheen henkilö- ja tapahtumakuvia.

Nelimarkka-Rahasto - Tyttö ja nukke 1922

Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa lokakuussa 1891. Hän oli nuorin Erkki ja Maria Nelimarkan kahdeksasta lapsesta.

Käytyään kansakoulun Eero Nelimarkka haaveili opintojen jatkamisesta lyseossa. Koulunkäyntiin ei kuitenkaan ollut varaa, joten Nelimarkka meni oppipojaksi konditoriaan. Kesäkuussa 1906 Nelimarkasta tuli "sälli sokerileipurin ammatissa".

Elokuussa 1907 Eero Nelimarkka suuntasi ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen Tukholmaan Käsityöyhdistykseltä saamallaan stipendillä. Hän tutustui matkalla kaupungin museoihin, mutta ei vielä haaveillut taiteilijan ammatista. Vakava kiinnostus taiteeseen syttyi pari vuotta myöhemmin, ja syksyllä 1909 Nelimarkka aloitti opinnot Helsingissä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulun iltalinjalla.

Tammikuussa 1912 Nelimarkka lähti ensimmäiselle opintomatkalleen Pariisiin. Hän opiskeli Montparnassen alueella sijainneessa yksityisessä Academie de la Grande Chaumiéressa. Palattuaan Suomeen Nelimarkka pääsi Eero Järnefeltin oppilaaksi Yliopiston piirustussaliin. Nelimarkan itsensä mukaan juuri Järnefelt antoi hänelle tyylillisen pohjan.

Eero Nelimarkka kuului Tyko Sallisen ympärille kasvaneeseen marraskuulaiseen taiteilijaryhmään, jonka jäsenille oli yhteistä voimakas maalauksellisuus ja kansanomaiset aiheet. Nelimarkkaa kutsuttiin ryhmän lyyrikoksi. Hänen teoksensa sisälsivät viitteitä kubismista ja impressionismista, mutta säilyivät esittävinä.

Nelimarkka-Rahasto - Lyhteitä 1923

1910-luvun muoto- ja värikokeilujen jälkeen Nelimarkka suuntautui pohjalaisen lakeuden kuvaamiseen. Vähäeleisistä ja harmonisista maisemakuvista muodostui Nelimarkan leipäpuu. Koko pitkän uransa ajan hän maalasi kuitenkin myös asetelmia, kaupunkinäkymiä ja runsaasti muotokuvia. Lukuisia Nelimarkan teoksia on ulkomaisessa omistuksessa, sillä paljon maailmalla matkannut taiteilija myi osan töistään paikan päällä heti niiden valmistumisen jälkeen.

Nelimarkka-Rahasto - Äijä ruskeassa takissa 1922

Eero Nelimarkka oli paitsi taiteilija myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut ajattelija. Omaa nimeään kantavan säätiön vuonna 1945 perustaneen Nelimarkan haaveena oli taidekoulun luominen Pohjanmaalle. Tämä ei onnistunut taiteilijan toivomassa muodossa, mutta vuonna 1964 Alajärvelle, Nelimarkan vanhempien synnyinseudulle, valmistui Nelimarkka-museo. Nelimarkka maalasi aktiivisesti kuolemaansa saakka. Hän kuoli marraskuussa 1977.

Wenzel Hagelstam

Nelimarkka-Museo

”Jos minä koskaan rakennan talon, sinä saat suunnitella sen”, Eero Nelimarkka sanoi leikkisästi nuorelle arkkitehti ystävälleen Hilding Ekelundille 1910-luvun lopulla. Tämä nuoruuden toive toteutui ainutlaatuisesti yli 40 vuotta myöhemmin: Vedoten tähän nuoruuden keskusteluun Nelimarkka pyysi ystäväänsä, joka oli nyt kuuluisa arkkitehtuurin professori, suunnittelemaan taidemuseon. Aikanaan Nelimarkka sai ensiluokkaiset piirustukset ja vuonna 1964 museo valmistui samalle tontille, millä Eero Nelimarkan isän koti oli ollut. Vuonna 1974 valmistunut laajennusosa on Nelimarkan suunnittelema ja se seuraa suureksi osaksi Hilding Ekelundin luomia piirteitä.

Nelimarkka-Rahasto - Nukke pöydällä 1924

Kesällä 1981 Nelimarkka säätiö ja Alajärven kaupunginvaltuusto tekivät hyvin tärkeän ja seuraamuksellisen päätöksen: valtuusto osti museon kiinteistön ja tontin sekä sitoutui jatkamaan museon toimintaa Alajärvellä. Vuodesta 1995 Nelimarkka museo on ollut Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo.

Nelimarkka-museo esittelee taiteilija Eero Nelimarkan tuotantoa, henkilöhistoriaa ja ateljeeta. Museossa järjestetään vaihtuvia nykytaiteen näyttelyitä ympäri vuoden. Museon pihapiirissä sijaitseva Nelimarkka-akatemia tarjoaa kuvataiteen kursseille, työpajoille ja kansainväliselle taiteilijaresidenssitoiminnalle rauhalliset, luonnonläheiset tilat.

Museo avattiin vuonna 1964. Nelimarkan oman tuotannon lisäksi museon tiloissa järjestetään 5-6 aikalaistaidenäyttelyä vuodessa. Museossa myös tutkitaan Eero Nelimarkan ja muiden pohjoismaisten taiteilijoiden tuotantoa.

Ajankohtaista

50-VUOTISJUHLANÄYTTELY
Vuonna 2014 Nelimarkka-museo juhlii 50-vuotista taivaltaan.

Nelimarkka-museo perustettiin vuonna 1964. Juhlavuoden kunniaksi toukokuusta syyskuun loppuun esillä on Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä teoksia.

17.5.-28.9.2014 DUE NELIMARKKA - Eero Nelimarkan maalauksia ja piirroksia sekä hänen pojantyttärensä Riitta Nelimarkan taideteokstiilejä, serigrafioita, maalauksia, piirroksia ja animaatioita.

Professori Riitta Nelimarkan teokset ovat kekseliäitä ja värikylläisiä. Hänen monipuoliseen tuotantoonsa kuuluvat myös runokirjat.

Nelimarkka-museo on avoinna: ti-pe klo 11 - 17, la klo 12 - 16 ja su klo 12 - 17. Poikkeukset aukioloissa löydät täältä.

http://www.mapsembed.com/
Taidekirja EERO NELIMARKKA
Tammi ja Nelimarkka-rahasto, uusintapainos
Riitta Nelimarkka, Jaakko Seeck & Pekka Suhonen

Eero Nelimarkka (1891-1977) ehti poikkeuksellisen pitkän ja tuotteliaan elämäntyönsä aikana muodostua suoranaiseksi käsitteeksi suomalaisessa kuvataiteessa pohjalaisen maiseman ja elämänmuodon kuvaajana.

Eräänlaista uudelleenarviointia, taiteilijan ominaislaadun olennaista laajentumista merkitsi Helsingissä 1982 järjestetty laaja Eero Nelimarkan tuotantoa esittelevä näyttely, jonka saavuttama suosio ylitti kaikki odotukset. Nelimarkan näyttelyn suunnittelijat Riitta Nelimarkka, Jaakko Seeck ja Pekka Suhonen ovat pitkälti juuri näyttelytoteutuksen suuntaviivojen mukaan rakentaneet Eero Nelimarkkaa käsittelevän kuvateoksen.

Teokseen valitut 77 maalausta tuovat Nelimarkan tuotannon pitkän kaaren monipuolisena ja rytmikkäänä esille; käsitys Eero Nelimarkasta lakeuden kuvaajana muuttuu, taiteilijan herkkyys ihmisten, miljöön ja värien käsittelijänä pääsee täyteen voimaansa. Tekstiosuudessa Pekka Suhonen tarjoaa puolestaan oivaltavasti ja eläytyvästi tietoa Eero Nelimarkasta, hänen näkemyksistään, elämästään ihmisenä ja taiteilijana. Kuva taiteilijasta monipuolistuu, kokonaan uutta tietoa saamme hänen suhteestaan aikansa kulttuurivirtauksiin ja elinikäisestä kiinnostuksestaan ulkomaisten virikkeiden hankintaan.

Yhteystiedot

Nelimarkka-Rahasto

Marjaniemenranta 4, 00930 Helsinki
Puheenjohtaja: Professori, DA, taiteilija Riitta Nelimarkka-Seeck
Säätiön asiamies: Toimitusjohtaja Jaakko Seeck

Puhelin

+358 50 5900 650 tai +358 500 461 925

Fax

+358 9 325 3010


Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo


Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi

Puhelin

+358 6 557 2129